SUNILA BIENNALE 2024 KANTOLASSA HEINÄKUUSSA
Avoinna 2.7.-3.8.
ti-la klo 11-17
sisäänpääsy 5 €
Lähi-, korttimaksu, käteinen
(isommille ryhmille lasku-mahdollisuus)
SUNILA BIENNALE esittäytyy nyt ensimmäistä kertaa. Kahdeksantoista taiteilijaa levittäytyy Aalto-inspiroituneiden töidensä kera Aino ja Alvar Aallon suunnitteleman Sunilan sellutehtaanjohtajan edustuskotiin.
Sunila Biennale 2024 taiteilijat
Anne-Maria Björninen
Anne Stocker
Elina Brotherus
Eri Shimatsuka
Hannu Oksanen
Jannis Mavrostomos
Karri Laitinen
Martti Honkanen
Matti Halgelberg
Matti Pikkujämsä
Miisa Nurmi
Olga Kouznetsova
Oona Mäkelä
Reima Mäkinen
Riikka Kronström-Johansson
Rurik Wasastjerna
Satu Idström-Clavert
Luovuuden laajalla kirjolla arkkitehtuuri, kuvataide ja muotoilu (aakkosjärjestyksessä) ovat toisistaan erottuvia, vaikkakin enemmän tai vähemmän päällekkäisiä alueita. Moni asia yhdistää, eri painotuksella tai soveltamalla: väriteoriat, valon käyttö, materian tuntu, ympäristöestetiikka. Vastapainoksi moni myös erottaa: käyttötarkoitus, valintakriteerit kilpailuissa, kustannuksetkin.
Harva taiteilija on korostanut kolmen alueen tasa-arvoisuutta, ja harva on ollut suvereeni kaikilla näillä aloilla. Alvar Aaltokin puhui kokonaisvaltaisesta teoksesta (saksaksi gesamtkunstwerk, Wagnerin määritelmä oopperoistaan), jossa yhdistyvät arkkitehtuuri, muotoilu ja kuvataide jokaista yksityiskohtaa ja ovenkahvaa myöten. Mutta hänen kuvataiteensa on jäänyt vähemmälle huomiolle — ehkä ihan syystäkin. Tuskin hänen kuvataiteensa olisi noussut huomion kohteeksi tai maailmanmaineeseen yksinään. Sitä voimme vain arvailla.
Kansallisromanttisista maalauksistaan ja huonekaluistaan kuulua Akseli Gallen-Kallelaa auttoi Tarvaspään ateljeekodin suunnittelussa Eliel Saarinen. Mutta sarjatuotantoon asti ei tainnut Gallen Kallelan muotoilemia huonekaluja koskaan päätyä.
Vaikutteet ovat virranneet vuolaasti suuntaan, jos toiseen. Useat muotoilijat ovat olleet inspiroituneita ajan taidesuuntauksistakin ja ajatuksista.
”Kun HAMin näyttelyssä rinnastetaan Marimekon kankaat ja 1950-luvun modernistien kuten Sam Vannin, Unto Pusan, Lars-Gunnar Nordströmin ja Ernst Mether-Borgströmin maalaukset, tajuaa viimeistään, miten paljon kuvataide vaikutti Maija Isolan ja Vuokko Nurmesniemen töihin.” HS 5.3.2017
Mutta miten on toisin päin? Ovatko kuvataiteilijat inspiroituneet muotoilusta ja arkkitehtuurista? Andy Warhol ei juurikaan peitellyt kaupallista taustaansa mainospiirtäjänä taiteellisessa tuotannossaan. Samoin teki mainospiirtäjä, Touko Laaksonen eli Tom of Finland, jonka kuvat ovat kutkutelleet pornografian ja kuvitustaiteen rajapintoja ja saavuttaneet paikkansa kuvataiteenkin kentässä. Timo Sarpanevan lasiveistoksia tuskin olisi olemassa ilman hänen teollista sarjatuotantoaan. Mutta harvinaisempaa se näin päin on.
Ja asiassa on ehkä edelleen hieman leimaava stigma. Muotoilija voi ottaa inspiraatiota taiteen maailmasta, mutta voiko kuvataiteilija työssään intoutua ja haltioitua Aalto-jakkarasta, tuosta sisustuslehden kestoposeeraajasta? Tai valokuvata Ainon Aallon suunnittelemien juomalasien ja maljakoiden pinoja eri valaistuksissa ja etsiä niistä syvyyttä omaan tuotantoonsa?
Ideoiden ja ajatuksen vapaata lentoa yli taiteen rajojen — tuokoon tämä näyttely oman ja erityisen tuulahduksensa kesänäyttelyiden laajaan tarjontaan. Tervetuloa Aalto-inspiroituneiden taiteilijoiden yhteisnäyttelyyn!
Karri Laitinen
Sunilan Biennalen kuraattori ja Sunilan Aalto-kotien taiteellinen johtaja
robotinpoikanen @ hotmail.com
Instagram: @sunilabiennale
Ryhmävaraukset, aukioloajat, ym.
Sunilan Kantola Oy
info @ sunilakantola.fi
puh. 044 244 7702
Instagram ja Facebook @sunilankantola